Pizzamppäri

Mulla oli taas yksi sellainen päivä ettei vaan jaksanut lähteä kauppaan näiden rakkaiden kanssa, mutta mitään ei ollu jääkaapissa riittävästi koko porukalle.
Kaikkee vähän, muttei mitään tarpeeksi. Tiedätte varmaan..

Tälläsenä päivänä meillä tehdään usein jämä-pitsaa. Hyvä pohja ja täytteeksi kaikki, mitä löytyy eli eilinen jauhelihakastikkeen loppu, kolme kinkkusuikaletta, yksi tomaatti, purkki ananasta, puoli pussia katkarapuja jne... Vain mielikuvitus rajana ja päälle rapsutellaan kovettunut juustonkynkä. Nam!

No, nyt jotenkin ei huvittanut oikein ruveta tekemään pohjataikinaakaan ja mietin sitten, että jos tekisikin lämpimiä voileipiä. Ruisleipää oli koko pussi ja lämppäreistä tykkää kaikki.
Sekin tuntui kyllä työläältä ajatukselta. mutta päädyin kuitenkin siihen. Hetkellisesti ainakin.
Levitin ruisleipiä leivinpaperin päälle, kun sainkin nerokkaan idean ja tartuin fiskarseihin. Hetkessä mulla oli kasapäin palasteltuja ruisleipiä,

Levittelin ne tasaisesti pellille leivinpaperin päälle. Pirskottelin sitten päälle Muttia eli Henri Alenin suosittelemaa tomaattimurskaa ja vähän juustoraastetta.

Kaapista löytyi jauhelihaa, kinkkua, metwurstia ja ananasmurskaa. Niitä siis!
Kaikki pieninä palasina pannun kautta, mausteeksi purkillinen Garlic salsaa, vähän pippuria ja suolaa.
Päällimmäiseksi uusi kierros juustoraastetta ja vähän oreganoa.

Tästä tuli meidän perheen uus hitti, pizzan ja lämppärin sekoitus; saanko esitellä: PIZZAMPPÄRI!